Räpinä
Hea ja halb mees
MINO PEIG OM PILLISEPP,
mu kaasa kandlõtegijä.
Vei tä mino pillin makama,
ja kandõlõga kambõrehe,
pand’ tä pilli pää ala,
kandlõ pand’ lae ala.
Kui es ärkä’, sis jo äräti,
kui es virgu’, sis jo viroti:
„Tõsõ-ga neitsi-ga, nüssä’ lehmä,
tõsõ-ga noorik, saada’ karja!
Ammu’ kuu-u kua pää-äl,
ago aad’a rästä pää-äl.“
„Oi mino peig oll’ piidsasepp:
mu kaasa kands(i)kotegijä:
vei tä piidsan makama
ja kandsikoga kambõrehe.
Pand’ tä piidsa pää-ä ala,
kandsiko pand’ lae ala.
Kui es virgu’, na sis viroti,
kui es ärkä’, na sis äräti.
Võtt’ tä piidsa pää-ä alta,
kandsiko võtt’ la-e alta:
„Tõsõ’, litsi, nüssä’ lehmä,
tõsõ’, huura, saada’ karja!
Ammu’ kuu-u kua pää-äl,
ago aida rästä pää-äl.
Viska’ tano tanomihe,
linik külä lepistühe!“
Mul ei olõ’ tano tanomist löütü,
linik löütü lepistüst,
mul om tano Tartost tuudu,
linik om mul esä linost.
Viis: ERA III 6 206 (52) < Räpina khk, Meeksi v, Meeksi k – K. Leichter < Leena Valk, 67 a (1931).
Tekst: ERA II 35, 428/9 (5) < Räpina khk, Meeksi v ja as – Richard Viidebaum < Leena Valk, 67 a (1931).
Viisi orig üleskirjutus:
